Hei, me nähdään sut

Pennut täyttävät tänään 2 viikkoa. Nämä kaksiviikkoa ovat menneet siivillä. Pennut ovat kasvaneet ja kaikkien painot ovat yli 1,1 kg. Ensimmäisen viikon me ihmiset saimme kokea "pikkuvauva" arkea. Ensimmäiset yöt minä nukuin pentuhuoneessa ja useamman kerran yössä heräsin tarkistamaan, että pennuilla ja Unnalla on kaikki hyvin. Unnan vatsa oli ensimmäisen viikon sekaisin, joten Unna piti päästää monta kertaa yössä ulos. Tämä vastuu lankesi meille molemmille. Toisella viikolla Unnan vatsakin rauhoittui, joten yöheräämiset vähenivät. Onneksi, sillä tässä iässä yöheräämiset kyllä tuntuivat päivällä. Muutenkin tämä toinen viikko on ollut helppoa aikaa. Pennut syövät ja nukkuvat tyytyväisinä pentulaatikossa.

Viikonlopun aikana pentujen silmät alkoivat aueta. Nyt kun sokea ja kuuro kausi on päättymässä alkaa pentujen vaihe, jossa minulla alkaa olla myös tärkeä rooli. Pentuja on pienestä asti käsitelty päivittäin ja kynsiäkin on jo leikattu. Huh, että ne kasvavat nopeasti ja ovat terävät. Pentujen liikkuminen hylkeen lailla alkaa jäädä taakse ja tilalle on tullut kävelyharjoitukset.

Meillä pentulaatikko sen verran tilava, että siellä on ollut hyvä harjoitella. Pennut eivät vielä leiki, mutta siskojen yli on kiva mennä ja välillä jo nuuskutellaan toisia kuonot vastakkain.

Maiton on pentujen pääravinto. Ensi viikolla aletaan maistella kiinteää ruokaa. Samoin 3 viikon iässä on vuorossa ensimmäisen matokuuri. Muitakin muutoksia tehdään, kun pentulaatikosta luovutaan kuun lopulla. Näin pennut saavat lisää tilaa pentuhuoneessa leikkimiseen ja olemiseen. Pentujen nukkumapaikoiksi tuodaan pedin lisäksi lentoboxi ja kuljetushäkki, jotta pennut tottuvat niihin jo ennen uuteen kotiin siirtymistä. Muutenkin pentujen reviiriä laajennetaan pikkuhiljaan muihin huoneisiin. Alkamassa on pian matoton kausi.

Pentulaatikon kokemukset ovat pohja tulevalle pennun elämälle, joten tässä ollaan paljon vartijana. Minun vastuulla on pentujen totuttaminen erilaisiin kodin ja muihin ympäristön ääniin, vieraisiin ihmisiin ja erilaisiin ympäristöihin. Isännän sylissä on turvallista tutustua tulevaan ruokapaikkaan keittiössä. Vielä toistaiseksi sisätilat riittävät pennuille, mutta pentujen kasvaessa lisää, ulkoilu muodostaa osan päiväohjelmasta. Tavoitteena on opettaa pennut tekemään asiat ns. omaan vessaan ja aikaa myöten pihalle. Edellisen pentueen (1996) pennut olivat suht sisäsiistejä luovutusiässä, mutta silloin olikin Espoossa mukavat kevätkelit ja pennut ulkoiliavt paljon. Kuvassa malamuuttipennut Iglun Pamir (Emppu) ja Iglun Pinja.